Se johtuu ehkä siitä, että mulla on ihan hirvee tarve puhua jollekkin näistä mun ongelmista, mutta mulla vaan yksinkertasesti ei oo ketään sellasta kuka ymmärtäis tai kuka ei tuomitsis.
Ja ne kaks ihmistä keille voisin näistä asioista puhua... no toinen viettää lomaa poikaystävänsä kanssa eikä mua hirveesti kiinnostais pilata niitten romanttisia hetkiä epämääräsillä angsti tekstareilla, ja toisella on vaan niin paljon omia ongelmia ettei mitään rajaa.
Ja vaikka meillä on ihan täsmälleen samat ongelmat... en tiiä.
Teen tästä ihan liian ison jutun... kunhan tää loma vaan loppuis ja pääsisin ulos tästä asunnosta kaikki olis hyvin.
Minkä ihmeen takia mun piti mennä ja pilata kaikki. No mut joo... en jaksais enään ajatella sitä asiaa.
Oon huomannu että jostain helvetin alitajunnasta pomppaa aina sellanen kiusallinen kaupan takahuone moment mun silmiin, ja sitten alan miettiä kaikkee sitä paskaa mitä perjantaina tapahtu.
Huomenna nään paria mun hyvää kaveria ja toivon että ne piristää mua ees vähäsen C:
En jaksais enää tätä angstia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti