SOME RANDOM SHIT ABOUT ME

Mikä on sun lempi vuodenaika ja miks?
- Kesä ehdottomasti. No koska... sillon on niin pitkä loma ja kaikki on sillon kaunista.

Mikä tuoksuu hyvälle?
- :D Tupakka, Kahvi, Bensa (<- friikkiä) ja... no hiuslakka. Myöhemmin tulee varmaan jotain muuta mieleen.

Minkä näköisistä tytöistä/pojista tykkäät?
- No tytöissä tykkään... no siroudesta (ehkä koska itse oon kaikkee muuta kun siro), siitä jos on tatuointeja tai läväreitä (ei kuitenkaan naama täynnä rautaa) ja jos tytöllä on jotenkin tosi omaperäinen tyyli. Pojissa... hmmm... Isot kädet on jotenkin turvalliset. Niin ja pojalle pitkät hiukset <3

Pisin seurustelu suhde?
- En oo seurustellu koskaan kenenkään kanssa joten... :D

Biisi joka kuvastaa sinua?
- Tää on aika paha :D Niitä on aika paljon... no varmaankin... ekana tuli mieleen Rihannan We found love. En tykkää sen tyylisestä musiikista, mutta mulla tuli se video mieleen ja siitä mulla tulee minä mieleen joten... :D

Elokuva joka inspiroi sinua?
- No aika klisee mutta Braveheart :'D

Millainen olisi unelmiesi päivä?
- Aamu alkais jollain OIKEESTI hyvällä kahvilla ja auringonpaisteella, sitten seuraavaks suuntaisin keskustaan ja siellä olisin mulle tärkeitten ihmisten kanssa. Olis myös kivaa jos se yks tietty poika olis mun kanssa. Illalla vois vähän siemailla sivistyneesti ja pitää hauskaa.

Huuda, kun tarviit mua. Ja mä lupaan sulle etten mä tarvii ketään muuta

Ohhoh, ei oo tullu tännekkään kirjoteltua. Tää blogi on jotenkin unohtunu ku oon kirjottanu vaan tonne mun originaaliin lifestyle blogiin, mut siis joo... perjantaina Suvi oli meillä ja niinkuin lähes kaikki jo tietääkin, me bailattiin hieman liian rajusti (:'DD) ja puhelin hukku. Nyt ei siis oo mitään mistä kuunnella bussissa musaa, enkä saa ketään kiinni. Voi minua.

Sen lisäks olin soitellu perjantaina mun pikkuserkulle (jontulle) ja selittäny sille kaikkee ihan randomia :'DD Mut eipä se vielä mitään, soitin myös sille mun nimeltämainitsemattomalle ihastukselle, ja kerroin ihan liekeissä että oon ollu kusessa siihen jotai 2 kk. Ette arvaakkaan minkälainen olo mulla oli lauantaina! (HENKISESTI!) Se vaa tuli mulle facebookissa:
"mitä se eilinen oli"
minä fiksuna:
"Mikä eilinen?" <- lololol! muistin TODELLAKIN mistä se puhu, olin miettiny sitä koko yön!
"no siis... soitit mulle suvin puhelimesta ja sanoit että oot ollu muhu kuses jotai 2 kk. :---D tai no ainaski joku soitti. nii mää vaa mietin että olitko tosissas?"
puolen tunnin hiljaisuus
"Elä mieti sitä"

WHAT THE FUCK! Oon iha vitun urpo ihmisrietale oikeesti! "elä mieti sitä" <- joo, se ei ookkaan mitenkään epäilyttävä vastaus! Kyllä mä loppujen lopuks (seuraavana päivänä) sanoin että se oli vaan jotai iha randomia, mutta saatto olla jo liian myöhästä. idk. Mut on tää aika surullista sillä mulla on ihan oikeesti tunteita sitä kohtaan ja tällein. :/ Ja kaiken lisäks, yks mun hyvä kaveri sano mulle lauantaina että on kusessa muhun. Joo en tiiä yhtään mitä senkään asian suhteen pitäis tehä :c oon iha onneton ihminen. Ja missasin psykologinkin nyt ku oon kipee </3


Mut siis Lauantaina oon sit menossa Ronjalle (JEEEEE!). Saa nähä mite vuolaasti itken ku nään sen joululahjan minkä se aikoo mulle antaa, ku itkin jo siitä ku näin Ronjan linkkipysäkillä. :'DD oon vähän itkupilli <3 Mut niin siis me bailataan ja postailen sitten sen jälkeen lisää (:

I'm sorry but the party is over

Hei (: Päätin nyt vähäsen postailla tänne ajatusblogiinkin vaihteeks (: Nyt on pahin vitutus takana, joten en aio kuormittaa teitä millään epämääräsellä teiniangstilla. Vaikka tää viikko olikin aika raskas, oon nyt yllättävän optimistisella tuulella. Tänään aattelin mennä Ronin kanssa keskustaan ja sieltä suunnata varmaan niille yöks, eli siis tiedossa on ihan mielettömän hupaisa lauantai-ilta, sillä Ronin kanssa ei oo tylsää.

Mulla on edelleen sellanen I'm going to die alone fiilis, mutta nykyään se on niin yleinen olotila että oon tottunu. Haluaisin poikaa/tyttöystävän, vaikka en voikkaan mennä takuuseen siitä että osaisin seurustella kummankaan sukupuolen kanssa. Haluaisin vaan jonkun ketä pussailla. Kyllä kai mä jonkun löydän sitten kun on sen aika.

Oon nyt menneellä viikolla pohtinu paljon kaikkee syvällistä. Pääosin ajatukset on pyöriny mun uskonnollisen vakaumuksen ympärillä. Ajattelin että ens Maanantaina voisin ehdottaa uskonnon maikalle että katottais jokukerta tunnilla Passion of the christ, jonka ite katoin ekaa kertaa joku vuos sitten ja se todellakin mullisti mun näkemyksen elämään ja uskontoon. Haluisin kattoo sen luokassa ehkä just siitä syystä että haluisin nähä muitten reaktiot. ite itkin ihan hysteerisesti. Mel Gibson on ihan loistava ohjaaja. Siis se elokuvahan kertoo Jeesuksen elämästä ja sen viimesistä elinpäivistä. Elokuvassa on aika raakoja kidutus kohtauksia ja kaikki se kärsimys on niin häkellyttävän upeasti toteutettua että pää menee ihan pyörälle. Vähän niinkun Braveheart - se vihastutti ja rakastutti.

Just like the cigarettes hurt, just like the whiskey burns

En oo postannu tänne nyt vähään aikaan. En tajuu yhtään että miks sillä mulla ois ihan sairaasti kirjotettavaa.

1.) Mua vaivaa uniongelmat.
En oo oikein saanu nukuttua nyt tällä viikolla melkein ollenkaan. Saatan nukkua vaan jotain kolme tuntia yössä, ja seuraavana päivänä oon sitten ihan kuoleman kielissä, ja ärisen vaan kaikille mun kavereille. Johtuu ehkä siitä että stressaan ihan kaikesta nykyään. Uskon että kaikki tää menis ohi jos saisin ihan rauhassa vaan olla mun kavereitten kanssa ja jutella niille, mutta se ei onnistu sillä iskällä on asenneongelmia.

2.) Koulussa ei mee hyvin
Juu siis meillä vaihtu äskettäin jakso, ja lupasin ittelleni että ton katastrofaalisen ykkös jakson jälkeen tsemppaisin, ja yrittäisin enemmän. Oon nyt kuitenkin noitten uniongelmien takia ollu vähän viri viri tööt tööt aina tunneilla ja jopa nukahdellut kesken opetuksen.

3.) Perhe kriisi
Mulla on ollu nyt sen yhen perjantaisen episodin jälkeen iha kauheeta kotona, ja oon moneen kertaan suunnitellu hankkivani itteni laitokseen tai sijais perheeseen vähäks aikaa. Eilen kuitenkin iskä alko taas keskustelemaan asioista, mutta tällä kertaa se olikin se joka itki, koska en jaksa tätä karusellia enään yhtään ja voisin ihan oikeesti hypätä sillalta.

4.) Mun sisäiset monsterit
Mun päässä kummittelee. Mietin lähes päivittäis just kaikkee että miten voisin tappaa itteni. Ei sillä ettäkö aikoisin tappaa itteni, ne ajatukset vaan jotenkin hyökkää aina just sopimattomalla hetkellä ja pilaa mun fiilikset. Luin jostain että itsemurhan ajattelu ei oo mikään merkki mistään, mutta sen suunnittelulla voi sitten ollakkin niitä vakavempia seurauksia. EN MÄ ITTEENI TAPA!

Truly madly deeply

Mun tekee vaan koko ajan mieli postata tänne.
Se johtuu ehkä siitä, että mulla on ihan hirvee tarve puhua jollekkin näistä mun ongelmista, mutta mulla vaan yksinkertasesti ei oo ketään sellasta kuka ymmärtäis tai kuka ei tuomitsis.
Ja ne kaks ihmistä keille voisin näistä asioista puhua... no toinen viettää lomaa poikaystävänsä kanssa eikä mua hirveesti kiinnostais pilata niitten romanttisia hetkiä epämääräsillä angsti tekstareilla, ja toisella on vaan niin paljon omia ongelmia ettei mitään rajaa.
Ja vaikka meillä on ihan täsmälleen samat ongelmat... en tiiä.
Teen tästä ihan liian ison jutun... kunhan tää loma vaan loppuis ja pääsisin ulos tästä asunnosta kaikki olis hyvin.
Minkä ihmeen takia mun piti mennä ja pilata kaikki. No mut joo... en jaksais enään ajatella sitä asiaa.
Oon huomannu että jostain helvetin alitajunnasta pomppaa aina sellanen kiusallinen kaupan takahuone moment mun silmiin, ja sitten alan miettiä kaikkee sitä paskaa mitä perjantaina tapahtu.
Huomenna nään paria mun hyvää kaveria ja toivon että ne piristää mua ees vähäsen C:

En jaksais enää tätä angstia.

Other side of the story

Joo eli hei (:
Mulla on tällä hetkellä aika vaikeeta, joten päätin tehä tämmösen ajatusblogin (idean sain yhdeltä aivan mahtavalta bloggaajalta).
Uskon että jos voin avoimesti kirjottaa tänne kaiken mitä ajattelen, tää saattaa käydä terapiasta.
Oon siis ajatellu terapiaa vaikka kuinka kauan, mutta en jotenkin saa aikaseks mennä juttelemaan kenenkään kanssa.
Tuli tossa Perjantaina vähän sössittyä, ja nyt oon menettäny mun iskän luottamuksen ihan täysin.
En jaksais enään millään keskustella asiasta iskän kanssa, koska tuntuu siltä että mitä ikinä tän asian kanssa teenkin, tilanne vaan pahenee.

Anna nyt vaan olla. Istun vaikka sisällä koko syysloman jos se on siitä kiinni.